Jumat, 15 Februari 2013

SEJD Entrega Ekipamentu Musika Ba Distritu Aileu


Aileu; atu atinzi mehi liu husi politika Sekretaria Estadu Juventude No Desportu (SEJD), iha loron 14/12/2012 direiktór Administrasaun no Finansas ho Dirasaun Nasional Arte entrega ekipamentu musika modernu set 1 ba adminitrador Distritu Aileu no ekipamentu musika tradisional 31 ba xefi suku sira,kompostu husi Sub Distritu 4 hanesan Aileu Vila,Laulara,Remexio no Liquedoe.
SEJD marka tan istoria foun ida iha Distritu Aileu,hodi hatudu ba juventude tomak iha Distritu ne’e katak saida mak SEJD promete iha fulan Maiu liu ba katak sei entrega ekipamentu musika modernu no tradisional ba Distritu ida ne’e, saida mak hateten laos hela deit ho promete maibe sai duni realidade,tamba iha loron 14/12/2012, iha areia Sabraka Laran,Suku Malere,Sub Distritu Aileu Vila, Sekretaria Estadu Eng Miquel Manetelo liu husi Direiktór Administrasaun no Finansas Nasional (DNAF) David Tomas de.Deus no xefi dirasaun Arte (DNA) Paul Pereira dos.Santos entrega ekipamentu musika modernu set 1 ba administrador Distritu Aileu Martinho S Alves Matos no ekipamentu musika tradisonal set 31 ba xefi suku sira kompostu husi Sub Distritu 4 hanesan Aileu Vila suku 11,Laulara (5),Liquedoe (7),Remexio (8).
Seremónia entrega ekipamentu musika ne’ebé halo iha areia Sabraka Laran ne’e nakunu ho triste tamba halao iha loron kraik ho udan ne’ebé tau makas besik oras 2 nia laran,maibe la impede atividade ne’e,maske udan juventude no komunidade sira buka mahon ne’eb’e besik hodi assiste seremónia ne’e to’o rohan, atividade ne’e prense ho animasaun hamutuk entre ekipa tokador SEJD nasional no lokal husi Ditritu Aileu.

Maske Sekretaria Estadu Eng Miquel Manetelo la marka prezensa tamba halao visita serbisu iha nasaun Laos maibe nia mensajem ne’ebé nia hakarek konsege hato’o husi Direiktór DNAF, iha mensajem ne’e hateten katak “ ha’u hato’o ha’u aprisiasaun ba ita bo’ot sira tamba iha fulan hirak liu ba iha vontade ida ne’ebé bo’ot hodi simu Tocha da Paz iha Distritu ida ne’e,ho espritu ida ne’ebé bo’ot ho Tocha da Paz ne’ebé simu husi imi hodi komemora loron restorasaun independesia ba dala 10,kria paz iha eleisaun prezedensial no parlamentar la ho violensia, komemorasaun tinan 100 revota dom Baoventura,eventu nasional hirak ne’e ita hakat ho susesu”
Miquel Manetelo hateten tan iha nia mensajen “ akontesemntu ikus mak mandatu Nasaun Unidads (UN) nian atu remata ona,ne’e duni ha’u espera katak Tocha da Paz ne’ebé ita bo’ot sira simu bele lori mensajem paz,dame no unidade,ne’e duni ha’u husu ho harai-a’an ba alin joven sira hado’ok-a’an husi hahlok violensia ka hahalok ne’ebé halakon ema seluk nia vida,karik imi involve iha krime ita bo’ot sira mak halakon imi nia futuru rasik,labele husik imi nia-a’an mosu ba ema sira ne’ebé la iha responsavilidade, ho deit kria paz,dame no unidade mak bele atinzi dezenvolvimentu ba ita nia rain bele lao ho diak”
Iha mensajem uluk bo’ot SEJD ne’e deklara tan katak “ tuir lolos antes komemorasaun loron nasional ne’ebé temi governu V konstitusional liu husi SEJD entrga tiha ona ekipamentu musika hirak ne’e ba ita bo’ot sira maibe tamba sasan hirak ne’e to’o tarde,maibe ohin entrega ona ba ita bo’ot sira liu husi administrador Distritu nian,ne’eduni husu atu jere ho didiak no husu ba juventude sira atu uza ekipamentu hirak ho responsavilidade no uza ba ekipamentu hirak ne’e ba intrese públiku,labele uza ba intrese privadu ou partidaria”
Maske udan bo’ot maibe administrador Distritu Aileu Martinho S Alves Matos konsege hato’o nia diskursu katak “ agradese ba SEJD ne’ebé iha vontade bo’ot hakarak motiva juventude sira iha Distritu ida ne’e liu husi istrumentu musika hirak ne’e, ne’e hanesan mós progressu bo’ot ida ho kontenpla saida mak juventude sira hakarak”
Administrador ne’ebé ukun Sub Distritu 4 ne’e salenta liu tan katak “ naturalmente saida mka ohin assina ona hatudu katak ami prontu atu responsavel tomak ba ekipamentu hirak ne’e,hodi fó animasaun ba juventude no komunidade tomak iha Distritu ne’e,ami sei uza ekipamentu hirak ne’e ho responsavilidade no sei forma ekipa ida atu uza ekipamentu hodi uza ekipamentu hirak ba intrese komum ou públiku”
Administrador ne’ebé ukun mós suku 31 ne’e haktuir tan iha nia diskursu katak “ ba xefi suku sira ne’ebé simu ekipametu musika tradisional hirak ne’e husu atu tau iha suku laran,labele fó tun-sa’e hodi sasan hirak ne’e a’at ou lakon,tamba ema ajuda dala ida deit ne’e duni forma grupo husi juventude sira iha suku hodi uza ekipamentu hirak ne’e ho responsavilidade”
Husi sorin seluk juventude ida ne’ebé hetan opurtunidade husi administrador Distritu Aileu hodi uza ekipamentu modernu Marito de Fátima ba L.F hateten “senti urgullu ho programa SEJD ne’ebé bele fahe ekipamentu musika ba Distritu Aileu, laos janji tinggal janji maibe realidade,ne’eduni agradese dala ida tan ba SEJD ekipamentu hirak ne’e bele kompleita ona mehi juventude sira atu promove talentu liu husi areia musika”
Marito hato’o nia liamenon ba administrador katak“ husu ba administrador atu labele taka-a’an demais ba ekipamentu hirak ne’e maibe fó opurtunidade ba juventude sira hodi asessu ba ekipamentu hirak ne’e hodi promove talentu,maibe laos juventude hotu maibe sira ne’ebé iha talentu buka atu promove liu tan hodi pre-para rekursu ba futuru mai
Maske udan bo’ot maibe seremonia entrega ekipamentu ne’e lao ho susessu no ekipamentu musika modernu entrega husi direiktór DNAF dereita ba administrador Distritu Aileu no ekipamentu musika tradisional entrega husi xefi DNA ba reprezentante xefi suku Malere Jacinto Ribeiro Dias ne’ebé reprezenta xefi suku 31, atividade enterag ekipamentu hirak ne’e hetan anima husi grupo juventude Aileu to’o remata iha tuku 07:00 kalan.Martinho da.Costa

Istoria Visita Foho Maunfahe





Maunfahe; antes loron monu fahe oeste (loro monu) hatudu lolos tuku 15:00, ministru Turismo Francisco Kabualdy Lay hahu foti bandeira ki’ik oan ida siknifika atividade lao tuir ain fatin Dom Boventura husi Postu tuan Same nian hodi lao ba foho Maun Fahe ho distansi kilo metru 11.
Hafoin lansamentu husi ministru Turismo partisipante sira hahu lao husi postu tuan Same nian ou Pauzada Same ba foho Maunfahe,atividade lao ne’e hahu lolos iha tuku 03:00 loron kraik no remata iha tuku 10:00 kalan iha fatin sereimónia Tinan 100 ida Luta ou Revolta Dom Boaventura Luak-Maun Fahe ho distansia kilometru 11. Partisipante ne’ebé partisipa iha atividade lao tuir ain fatin Dom Boaventura ne’e mai husi Partisipante Estudu interkambiu juvenil 2012 ba dala IV, Konsellu Estudante Universitariu Maunfahe,estudante primária to’o sekundáriu Same Vila, katuas lia nain,komisaun organizadora, siguransa (F-FDTL-PNTL),Jornalista no komunidade jeral hamutuk ema besik rihun ida.Atividade objetivu mak lori partisipante sira lao tuir ain fatin Dom Boaventura nian iha ne’ebé nia lao hodi hahu fuhu kontra kolonalismo Portuques sira. Dala ruma sei mosu husu barak/pregunta husi le’e nain sira tamba sa mak Dom Boaventura oho Malae sira, tuir istoria husi jerasaun Maunfahe sira katak tamba hare’e ba nia reinu sira terus barak ona liu husi sistema hasa’e impostu husi pataka 1 ba pataka 1-3 no manu tolun 10 kada ema ida-ida ne’ebé hetan ona idade tinan 17 ba leten no kolonalista sira sempre uza sistema asaltu ba feto ra’an sira, entaun hare’e ba problema hirak ne’e Dom Boaventura foti asaun hodi kontra kolonalismo sira tuir nia prinsipiu “Lakoi Ema Matan Mutin Ukun Ita”
Hafoin foin lao husi postu tuan Same, partisipante sira hahu lao tuir lotunda/Bundaran Same no tama dalan ki’ik ida husi igreja Same nia sorin karuk no lao kuaze kilometru besik 2 hetan ona katuas lia nain sira ne’ebé halibur antes iha ne’eba, husi fatin ne’e mak katuas lian nain ne’ebé lidera husi Avo ne’ebé honaran Quebere hodi lori ema lubun bo’ot ne’e sa’e ba foho ida ne’ebé ho naran Rai Meran, tuir istoria fatin ne’e hanesan fatin siguransa/Visilansia ba dahuluk tamba foho ne’e mak a’as ba dahruak husi foho Maunfahe, husi foho Rai meran ne’e mak Dom Boaventura halo pre-parasaun diak hodi lao tu’un ba postu tuan Same hodi oho Malae mutin sira.Hafoin oho tiha Malae sira Dom Boaventura hahu lao fila fali mai iha foho Rai Meran no kuntuinua lao fa to’o fali foho Maunfahe,fatin siguransa Rai Meran ne’e fatin estratejiku duni hodi tau visilansia,tamba iha fatin ba subar fatin no fatuk mesak naruk no lolon deit  .
Husi fatin siguransa Rai Meran, partisipante sira hamutuk ho katuas lia nain sira hahu lao kontuinua lao ba fatin siguransa ba dahruak nian sira iha daln hetan hakerek letra ho ko’or mean ne’ebé taka iha kalen plat ki’ik ida hateten metru 300+, siknifika husi Rai Meran ba to’o fatin siguransa dahruak ne’e iha metru 300, fatin ne’e ho naran Narudu,iha fatin narudu ne’e dalan sikun maten ida no iha inur barak hanesan fatin ba subar nian, husi fali Narudu kuntuinua lao ba fatin siguransa seluk Ai-Alu,partisipante sira labele observa ona saida mak bele hare’e tamba rai hahu nakukun iha ne’ebé hatudu tuku 7:23 (kalan) Otl,maibe rona deit ona esplikasaun husi katuas lia nain sira.
Hafoin husi fatin siguransa Ai-Alu kuntuinua lao ba fatin abrigu Ermera-Udu hanesan fatin siguransa ikus, iha fatin ne’e mós Dom Boaventura nia A’as Wain sira hahu mate ona tamba hetan ataka makas husi forsa Portuques no nia aliadu sira,maibe ema ladun mate hafoin A’as Wain sira rekua ba luak mak mate barak.
No le’e nain sira iha fatin abrigu Ermera-Udu dalan ne’ebé haten ke’e liu husi projetu $.3 remata hatudu kilo 8-9, dalan ne’e labele kuntuinua ona tamba tuir katuas lia nain sira fatin sagradu ou bandu kulker atividade lao iha ne’e,tamba tamba natureza teb-tebes iha ne’ebé ai sira sei matak teb-tebes, iha fatin ne’e mós katuas lia nain sira hahu bandu partisipante sira labele silu ai oua ai sanak arbiru, ho avisu ne’e partisipante sira hahu lao ho hakmatek la kanta no hakilar hanesan hahu husi fatin dahuluk nian, hafin metru 200 husi Ermera-Udu katuas lia nain Quebere hatudu be’e matan ida,iha ne’ebé be’e matan ne’e hanesan mota oan ida suli husi foho Maunfahe nia tutun tu’un mai be’e matan ne’e hatu’ur iha fatin ida naran Bablala, husi be’e matan Bablala hahu lao fali ba be’e matan ida seluk mos hanesan iha oin fali hateke ba parte tasi mane, be’e matan ne’e hanaran Rai Butin, husi be’e matan 2 ne’e mak inan-feton no A’as Wain husi Dom Boaventura kuru hodi apoiu funu revoltasaun ne’e, husi be’e matan Bablala ba Rai Butin maizemenus metru 100.
Hafoin metru 100 ba oin parte siguransa (F-FDTL no PNTL) sira hahu hapara partisipante sira hotu hodi deskansa besik oras ida,tamba rai nakukun liu ona,hapara ne’e kestaun siguransa tamba oras hatudu ona tuku 9:00 kalan Otl,fatin deskansa ba dala ikus ne’e sei tama nafatin iha areia Rai Butin hatu’ur los iha foho Maunfahe nia okos, iha fatin deskansa ne’e mak parte siguransa hahu forma ema hotu ne’eb’e partisipa hanesan iha oin siguransa sira,katuas lia nain sira,sira ne’ebé lori bandeira no ikus liu partisipante sira seluk.
Tamba hare’e ba oras kalan liu ona katuas lia nain sira la fó ona lisensa ba partisipante sira atu sa’e ba foho Maun fahe nia tutun,tamba dalan ne’ebé sa’e ba klo’ot teb-tebes,entaun partisipante sira hahu lao tu’un deit to’o hetan mota ida maizeimenus kilmetru 1 resin husi Rai Butin, katuas lia nain sira hapara fila fali partisipante sira tamba besik ona fatin ikus (Luak),iha fatin ne’e katuas lia nain sira esplika ba partisipante sira hotu katak “metru 200 ba oin ita tenke lao iha situasaun hakmatek, tuir lolos, ita tama iha ne’eba tenke hasai Xiñelus,Sapatu no Sapeo,maibe tamba ne’e programa governu nain,ne’e duni ita lao deit,husu liu mak tenke hakmatek” wainhira hahu besik ba uma balu iha ne’eba tuir observasaun L.F nian hanesan uma lisan,maibe katuas sira labele fó sai ona naran husi fatin ne’e tamba sagradu, maibe situasaun hakmatek tebes wainhira liu husi fatin ne’eba,.
Depois liu tiha fatin sagradu ne’e partisipante sira hahu hakilar no hananu tamba hetan ona naroman husi eletrisidade ne’ebé monta iha monumentu Dom Boaventura,partisipante lao tuir ain fatin Dom Boaventura ne’e para iha teteuk bo’ot ida hanesan fatin deskansa ikus nian no sira hahu dehan Viva Dom Baoventura,Viva Distritu Maunfahe,Viva Timor Leste, Viva Juventude Timor Leste.Martinho da.Costa


Promove Talentu Juventude Liu Husi Fotografia


Aileu; sentru juventude Distritu Aileu (SJDA), ho tulun husi GIZ liu ho orsamentu $.600 halao kompetisaun fotografia ba juventude,iha eventu ne’e partisipante hamutuk ema 13 mak konkore,atividade ne’e halo iha Uma Dame Aileu,Suku Aissirimou,Sub Distritu Aileu,14/12/2012


Foto L.F/ Konkorente nomeru 3 Tome da.Silva esplika hela nia rezultadu ne’ebé nia foto ba juri no partisipante iha kompetisaun fotografia juventude, iha Uma Dame Aileu,Suku Aissirimou,Sub Distritu Aileu Vila,loron 14/12/2012. Foto L.F/Martinho da.Costa

Sentru juventude Distritu Aileu marka tan istoria foun ida iha Distritu ne’e, iha fulan hirak ba kotuk organiza kompetisaun pinta dezeñu ba juventude iha ne’ebé juventude ida ho naran kompleitu Sinorino Bere de.Jesus mak sai hanesan vensedor ba dahuluk no iha kompetisaun fotografia ne’ebé halao hanesan parte ba dahruak husi tulun GIZ ne’e Tome da Silva mak sai hanesan Vensedor ba dahuluk mós.
Juventude 13 ne’e mak konkore ba kompetisaun ne’e mai husi Suku,SOLS,Sentru Juventude rasik,Konsellu Juventude Distritu Aileu no balu mai husi pessoal,kompetisaun ne’e halao husi tuku 09-12:00 Otl iha Uma Dame Distriu Aileu, Sentur juventude rasik hetan tulun orsamentu husi GIZ ( Nasaun Alemão) ho montante $.600,seremonia avertura ba eventu ho tema Kompetisaun Fotografia juventude promove pas iha Aileu” hola parte husi komandante PNTL Distritu Aileu,reprezentante GIZ, koordenador sentru juventude Manatuto,pontu fokal SEJD,koordenador kosensellu juventude Distritu Aileu, no lider sentru juventude Distritu Aileu.
Iha abertura ba kompetisaun loke husi komandante PNTL Distritu Aileu Lodegerio Lay “ iha tempu ne’e mós ha’u hakarak hateten ba ita bo’ot sira menjasem Prezidente RDTL Taur Matan Ruak nian, menjasem ne’e mós la ses husi saida mak ita halu iha loron ida oin,wainhira halao enkontru hamutuk ho komandante PNTL Distritu 5 (Aileu,Likisa,Bobonaro,Baucau, no Manatuto) iha PR Taur Matan Ruak nia koalia mak tenke kaer metin nasionalismo no patriotismo siknifika katak ita tenke hadomi ita nia raen no kultura no respeita ita nia simbol nasaun nian, ho ita tenke kaer lia fuan ida hateten “Jangan Tanya Apa Negara Berikan Kepada Anda,Tapi Tanyakan Pada Diri Anda Apa Yang Anda Berikan Kepada Negara/Labele Husu Saida mak Nasaun Fo Ba O, Maibe Husu Ba Ita Nia-a’an Rasik Saida Mak Ita Fó Ba Nasaun”
Lodegerio Lay hateten tan iha nia diskursu katak “ sentru juventude liu husi Uma Dame ne’e hatudu duni nia misaun hodi kontribui ba pas,ne’eduni tempu to’o ona ita haluhan odio no vingansa hodi mai hamutuk hatudu ita nia kontribuisaun ba nasaun nia hakmatek hodi atinzi dezenvolvimentu”
Iha tempu hanesan reprezentante GIZ Pia Kranz hateten “ GIZ iha fundus ida ba dame nian ne’ebé halao iha sentru juventude 5 hanesan Aileu, Manatuto,Ermera,Likisa no Baucau,ami fó suporta fokus liu ba juventude iha Timor Leste tamba juventude mak futuru nasaun nian  no promove talentu juventude nia hodi kontribui ba pas”
Pia Kranz hateten tan katak “ ami ajuda juventude Timor Leste tamba istoria nasaun Timor Leste ho Alemão kuaze hanesan nasaun ne’ebé liu husi prosesu funu, kuandu iha funu entaun violensia mós mosu barak, ho problema ne’e mak estadu Alemão liu husi GIZ kria fundus ba pas nia atu promove pas iha juventude sira,atu halakon violensia hanesan ne’ebé nasaun Alemão senti iha tinan 50 liu ba”
José Valente Manager Sentru Juventude Aileu hateten iha nia diskursu katak “ atividade ne’e ami halo tamba hetan tulun husi governu Alemão liu husi GIZ ho orsamentu ho montante $.600,tulun husi GIZ mós ami implementa ona kompetisaun pinta dezeñu,movie Club no kompetisaun fotograia ne’e rasik.GIZ mós sei tulun tan orsamentu ba programa seluk iha fulan ne’e mak hanesan kompetisaun hananu Natal no jornal parade kompetisaun hirak ne’e ba Pessoal” haktuir tan husi manager Sentru Juventude ne’e.
Jose Valente haktuir tan katak “ iha kompetisaun ne’e partisipante sira uza fasilidade ne’ebé komisaun pre-para no balu mós uza fasilidade rasik, kriteria foto tenke mo’os,area tengke hegeni no estratejia turismo,hafoin hatama foto hirak mai komisaun no ikus liu mak partisipante sira esplika kona ba foto ne’e tuir kriteria ne’ebé mak iha”
Husi sorin seluk Vensedor ba dahuluk Tome da.silva hateten “ kontente tebes bele hetan vensedor ba dahuluk iha kompetisaun ne’e, la espera katakha’u mak sai hanesan manan nain ba dahuluk”
Tome haktuir tan katak “ foto ne’ebé lori ha’u ba manan nain mak ha’u foti Debu Seloi Kraik ne’ebé furak husi foho ida nia leten,foto ne’eb’e foti atu hatudu ba Timor Laran tomak katak katak Aileu mós iha fatin estratejia ba turismo hanesan debu ne’ebé hatu’ur iha suku Seloi Kraik,Sub Distritu Aileu Vila no Distritu Aileu ne’e”
Foto ne’ebé hetan manan nain ba dahuluk,foto ne’e hatudu debu Seloi Kraik no hatar ne’ebé hadulas debu ne’e ho furak. Foto Kompetisaun/Tome da.Silva
Atividade ne’ebé hahu husi tuku 09-12:00 remata ho fahe premiu ba manan nain sira hanesan Tome da.Silva manan nain ba dahuluk ho valor 187, manan nain daruak José B Rosário (177) manan nain ba dahtolu Lece Aparicio Ramos (176), daha’at Constantino S Maia (173), dahlima Zelita C Martins (167) no manan nain ba dahne’en ho valor hanesan (161) ema nain tolu hanesan Moises da.C Soares,Joana da.Costa ho Domingos Sarmento, iha fahe premeiu ne’e ‘os komisaun mós pre-para ba mós premeiu ba konkorente hirak ne’ebé la hetan opurtunidade hodi manan. Martinho da.Costa