Selasa, 21 Desember 2010

SEPI,Sosiliza Lei Violensia Domestika


SEPI,Sosiliza Lei Violensia Domestika
Aileu: iha salaun administrasaun Distritu Aileu,autoridade lokal,grupo feto,sosiadade sivil,joven,reprezentanete igreja no komunidade balu,halibur hamutuk iha salaun ne’e nian laran atu rona esplikasaun ka sosializasaun kona ba Lei violensia domestika husi ekipa nasiónal sekretaria estadu promosaun igualdade (SEPI),iha loron 02/12/2010.
 

Administardor Distritu Aileu Martinho.S.Alves Matos,hatudu hela kamizola no sumbrinda
violensia domestika ne’eb’e simu husi Direktór nasiónal politika dezenvolvimentu jenéru,
SEPI nian ba partisipante sira,simbolu katak Aileu simu ho kontente ba sosializasaun ne’e.
Foto L.F Martinho da.Costa
  
 Violensia domestika sai hanesan problemátika ida ne’ebé tinan ba tinan sempre mosu,no mós sai hanesan problema social ida difisil liu iha tempu ida agora dau-daun.Durente tinan tolunulu(30)ikus liu,orintesaun sira barak hasai husi testu jurídiku internasional maka fó hanoin atu prevene no hala’o investigasaun ba krime sira violensia domestika nain, no mós estabelese medidas atu ajuda vitima sira,kona ba igualdade no diskriminasaun iha faktu internasional ba dereitu sivíl no politika sira no iha konvensaun atu halakon diskriminasaun hotu-hotu hasoru feto,ne’ebé estadu Timor Leste ratifika ona.Lei Violensia Domestika ne’e promulga husi Prezidente Republika iha loron 21 Juñu 2010 no publika iha Jornal da Republika iha loron 07 Jullu 2010.

Iha abertura Administrador Distritu Aileu hateten “ lei ne’e promulga ona husi Prezidente Republika,entaun entidade hotu tenke halo tuir ka kompre saida mak hateten iha lei nian laran,lei ne’e hanesan buat obrigatori ida atu ita halo tuir”
Administrador ho naran kompleitu Martinho Seguir Laves Matos ne’e hateten tan katak “ saida mak inan feto no sosiadade sivil balu kestiona hodi bele iha lei ida hodi hamenus violensia domestika ka violensia kontra feto  ohin iha ona,ne’eduni keta halo violensia tan kontra feto sira,se lai ba toba iha sela,ne’eduni labele destroi imi nian familia hodi forma uma kain liu husi 1,maibe hanoin ba saida mak imi jura iha igreja katak “Ha’u sei la soe o to’o mate”,no keta halo imi nian parseiria moris nian sai moras tamba imi nian hahalok sira”
Martinho iha nian lia menon ikus katak “ ba partisipante hotu atu bele tau atensaun ba sosializasaun ne’e,karik iha duvidas ruma husu ba ekipa sosializasaun sira hodi esplika didiak ba imi,hodi nune’e imi mós labele implementa mós sala, no bele karik ba imi ne’ebé rona ona esplikasaun ne’e husu ba sosializa fali ba maluk sira ne’ebé mak la hola fatin iha ne’e,liu-liu ba foinsae sira atu rona didiak,hodi nune’e karik aban bainrua forma uma kain karik labele halo sala ba imi nian parseiraia moris nian,ba hotu-hotu mai ita hapara violensia domestika no violensia kontra feto,hodi moris iha felis,amizade no unidaded nain laran hahu husi uma laran to’o sosiadade sira tomak”
Koordinador ekipa sosializasaun lei Violensia Domestika Armando da.Costa ne’e ba L.F hateten “ sosializasaun ne’e hanesan parte ida husi kampaña ba loron 16 nian laran hahu husi loron 25/11/ 2010 to’o 10/12/2010,ho nian objetivu atu sossializa lei violensia domestika ba autoridade lokal,autoridade suku,no instituasaun relevante iha Distritu ne’e atu hatene atu hatenen kuiñtuidu kona ba lei violensia domestika ne’e
Armando da.Costa hanesan Direktór nasiónal politika dezenvolvimentu jenéru SEPI hato’o nia esperansa ho sosializasaun ne’e katak “ ho sosializasaun ne’e komunidade no autoridade lokal bele iha komprendesaun diak ba lei ne’e,atu nune’e sira bele kuintuiñua habelar imformasaun hodi nune’e bele halo mudansa ruma ba mentalidade publiku hodi hamenus ka hapara violensia domestika”
Iha lia menos ikus  Armando hateten “ba inan feton sira presija hatene imi nian dereitu liu husi politika governu nian atraves husi lei ne’e,ne’eduni esforsu-a’an ba atu buka hatene informasaun hodi nune’e karik hasoru violensia ruma karik,ita nian kazu ne’e refere ba los ne’ebé”
Oinsa sosiadade sivil no autoridade lokal balu nian hanoin kona ba sosializasaun lei violensia domestika ne’e hanesan Frater Carlos de.Deus no Fatima hateten sira nian parte kontente tamba governu bele ona pre-para lei ida hodi prevene violensia oi-oin ne’ebé kontra uma laran (Violensia Domestika)
Frater Carlos de.Deus hateten “ ha’u kontente ho sosializasaun lei ne’e,maibe ne’e lei estadu nian,ida ne’e importante atu bele aplika iha ita nian rai Timor,maibe ita kaer ba moral no kultura lei ne’e bele implementa agora ka lae?,ne’e hanesan duvidas bo’ot ida ba ita,proexemplu feto ida lori nian laen ba kesar iha polisia,hafoin prosesu to’o tama kedeia,maibe nian fila ,aid ala ruma sira nian 2 bele simu malu tuir kometmentu suramentu ne’ebé sira hateten Ha’u hadomi o,ha’u Sura La soe o to’o mate,maibe familia bele ka lae simu ka lae,ne’e hanesan pregunta bo’ot ida ba ita,ne’e duni presija kolaborasaun entre igreja,sosiadade sivil no governu atu bele implementa ho diak”.Carlos Salenta liu tan
Frater ne’ebé ajuda Padre Albino Marques iha parókia São Pedro no São Paulo ne’e hoto’o nian liamenon katak “ nu’udar umanu ne’ebé la ses husi sala no nu’udar fe’en no laen sempre iha problema iha uma laran,maibe tenke fila ba kometmentu ne’ebé imi halo iha igreja katak Ha’u hadomi o la soe o to’o mate,atu nune’e violensia domestika labele mosu,karik iha problema buka ba atu resolve tuir familia”
Hosi sorin seluk Fatima Ximenes ne’ebé hanesan  seksaun justisa PNTL Distritu Aileu hateten “ Nu’udar membru PNTL ba seksaun justisa senti kontente tamba durante ne’e ami halo invistigasaun ba kazu violensia domestika bazeia deit ba kodiku prosesu penal krime nian,ne’eduni ho iha ona lei ne’e bele fó vantasen diak ba ami hodi halo prosesu ba krime  violensia domestika”
Feto ne’ebé ho deviza sarjetu xefi ne’e hato’o mós nia lia menon katak “ husu ba komunidade hotu atu labele tauk mai fó imformasaun ruma kona ba violensia domestika,tamba iha ona lei hodi prosesu ema ne’ebé komete iha krime,sekarik ita tauk entaun ita rasik mak sei la prevene violensia”
Sosializasaun ne’ebé hahu husi tuku 9:00-16:00 ne’e remata ho susesu no tuir observasaun mós hatudu katak partisipante balu sei duvidas ho lei ne’e,tamba kompara ho kultura susar tebes atu implementa,ami husi isplikasaun ekipa sosializasaun partisipante bele simu tamba hakarak ka lakoi ema hotu tenke kompre ba lei”Martinho da.Costa



Senin, 20 Desember 2010

Profile Distritu Aileu



Profile ne'e hanesan situasaun ri'il hodi hatudu ba le'e nain sira atu kuiñese liu tan Distritu ne'e.Hanesan ita hatene Distritu ida mai ho nian istroria,kultura,populasaun, no seluk tan ne'ebé la hanesan.Distritu Aileu ne'ebé ema kuñesidu liu ho naran Aileu Rai kalan ne'ebé riku iha areia agrikultura no buat uniku seluk tan. atu hatene klaru liu tan kona ba istoria,demografia populasaun ka jeografia, no seluk tan hanesan tuir mai ne'e:

1. Istoria Naran Aileu


 


(Foto 1).Aiya-Leu,Ai ne’ebé fó no hanaran Aileu,
Ai ne’e moris iha Ria ka Knu’ua Aileu,iha Suku Liurai,
sub Distritu aileu Vila. Foto L.F Martinho da.Costa

Husi bei-ala nia tempu kedas tau hela naran ida ba Distritu ne'e ho naran AILEU,Tuir istoria naran Aileu mai husi ai ida ne'ebé moris husi rai mai la iha hu'un no rohan ida,hafoin bobar-a'an ba hu'u ida deit no sai tiha hanesan kadeira .Ne'e duni naran Aileu mai husi Ai,ne'e liu husi dalen mambae ho lia fuan rua(2) hanesan AIYA No LEU siknifika Aiya katak Ai no Leu katak Bobar-a'an(Ai bobar-an).Maske oras ne’e ai ne’e laos ona orijin ona,tamba iha tinan 1975 forsa militar Indonezia(TNI) sira sunu rai,atu ajuda avansa entaun ahi ha’an tiha Ai orijin hafoin iha tinan 1992 jerasaun husi knua Aileu hamutuk ho governu Indonezia(lokal) halo fali ho sementi tuir nia modelu

2. Demografia Populasaun No Jéografia
 (Foto 2) Mapa Distritu Aileu ho nian Flonteira
no Distritu Visinu sira. Dok MAEO
 Populasaun Distritu Aileu kategoria etniku Mambae no tuir sensu populasaun iha tinan 2004 hamutuk iha 37,967 no tinan 2010 sae ba 45,512 (mane 23,306 no feto 22,206).
Distritu Aileu ne’ebé domina ho foho ho naruk maizumenus metru 300-1500 husi tasi,
Distritu Aileu ho nian luan 729 Km2  no fahe ba Sub Distritu 4 hanesan Aileu Vila,Liquedoe,Remexio no Laulara,suku 31,no Aldeia 135 ho nia flonteira hanesan
Parte tasi Mane ho Sub Distritu Kristu Rei no Veira Krus (Dili),
Parte tasi feto Sub Distritu Maubisse (Ainaro) no Turiskai (Same),
Parte Lorosae ho Laklo (Manatuto) no
Parte Lorosae ho Letefoho,Railako (Ermera) no Bazartete (Likisa).Distansia entre kapital Timor Leste (Dili) ho Distritu ne'e 47 Km2.


(F

No
SUB DISTRITU
LUAN KM2
TOTAL SUKU
ALDEIA
TOTAL POPULASAUN SENSUS 2010





Mane
Feto
Total
1
Aileu Vila
227 Km2
11
63
10,755
10,087
20,842
2
Liquedoe
192 Km2
7
22
3,731
3,619
7,350
3
Remexio
207 Km2
8
27
3,493
7,243
7,243
4
Laulara
103 Km2
5
23
5,070
5,007
10,077
Total
729 Km2
31
135
23,306
22,206
45,512

3. Dalen
Komunikasaun loron -loron ba komunidade Distritu ne'ebé ho kuiñeseidu Aileu Rai Klaran ne'e mak Mambae no Tetum (Tetum no Prasa).Dalen mambae iha Dsitritu Aileu fahe ba parte rua(2) hanesab Ua no Ura,mambae UA koalia maiuria husi komunidade iha suku Hoholau,Seloi Kraik,Malere no Liurai Sorin balu (Sub Distritu Aileu Vila) no URA iha Suku 28 seluk.
Laos deit mamabe no Tetum mak komunidade iha Distritu ne'e uja, maibe iha mós dalen lokal seluk hanesan Idate uja iha suku Faturilau (Liquedoe),Lolein iha suku Açu Mau (Remexio) no Talitu (Laulara),dalen lokal seluk mak Aturan,kemak,lakaei,makalero,waima'a.Hosi dalan hirak ne'e maioria populasaun uja mak tetum no tetum prasa.

4. Relijaun
Kristaun Katolika mak sai hanesan maioria ho 85%,10% Protestante Assembelia de.Deus,5% seluk hanesan Protestante Sidang Jemaat Allah,Yohuwa,Kristaun Vission,Muslimanu/a no sentiu.Maske maioria populasaun iha Distritu ne'e fiar ona ba relijaun maibe fiar ba kultura sei metin nafatin hanesan fiar ba fatuk no ai,lulik no sei halao nafatin seremónia kultura seluk tan.Distritu Aileu sarani Katólika fahe ba parókia 2 hanesan Parókia São Pedro no São Paulo Aileu (Aileu no Liquedoe) no parókia São José Operario Remexio,no Laualara (Parókia Dare).

5. Vida Moris
Agrikultura mak sai hanesan fatin serbisu ba komunidade sira maizumenus 85%,10% hanesan fungsionariu publiku ka sosiadade sivil,PNTL no FFDTL, no restu seluk (5%) buka moris liu husi negosiu hanesan fila liman iha merkadu no fa'an sasan necesidade baziku.Liu husi vida agrikultur komunidade sira produs ai-ha'an liu husi halo to'os kuaize Sub Distritu hotu hodi kuda,lakeru,batar,talas,kontas,fehuk,no kontas,atividade seluk mak halo natar domina liu iha Aileu Vila (suku Liurai,lahae,fatubossa,Seloi Karaik,Bandudato,Lausi,Fahiria,Saboria,Malere) no Assirimou,plantasaun seluk ne'ebé komunidade sira halo mak kafe(Sub Distritu Hotu),cengkeh,baunila,pimenta no aninanas(Laulara),no sabraka (Liqoedoe),husi parte peskas agrikultura sira hakiak ikan mas (Suku-Liurai,Fatubosa,Lahae,Seloi Kraik,Mantanen) ho husi pekuaria kuaze populasaun husi Sub Distritu 4 hakiak hotu animal hanesan Karau(Timor/Baka),Bibi,kuda,fahi,manu no seluk tan,ai-fuan ne'ebé Distritu ne'e iha hanesan ainanas,hudi,sabraka no seluk tan.
6. Fatin Torismu no Fatin Istoriku



 

(Foto 3) Ne’e fatin rate ne’ebé kuiñesidu ho naran
Massecrado de Aileu 1942,ne’ebé hari’i governu
Portuques sira,fatin ne’e hanesan fatin turismo ida,
ne’ebé hari’i lolos iha kapital Distritu Aileu.Foto L.F Martinho da.Costa


Distritu ne'ebé ema hanaran mós Raihusar/Rai Klaran ne'e mós iha fatin stratejia ba torismu hanesan iha Sub Distritu Aileu Vila fatin istoriku ne'ebé naran Aileu iha Ria/Knu'ua Aileu(Suku Liurai),uma lisan kuiñesidu Hohulu ho Raimansu(Liurai),monumentu masekardu 1942(Malere),debu bo'ot(seloi Kraik),air terjun (Açu Mau-Remexio),be'e manas (Faturilau-Liquedoe) no seluk.Fatin istoriku ba libertasaun Nasionál mak Suku Aisisirimou(Aileu Vila),fatin ne'ebé iha tinan 1975 wainhira Komite Sentra Fretelin rahun iha Dili tamba golpe
hafoin muda fali mai iha suku ne'e,no iha fatin ne'e mós hahu forma kompañia Falitil ba dahuluk.
7. Seitór Edukasaun
Seitór edukasaun parte ne’ebé importante ba dezenvolvimentu,tinan ba tinan edukasaun iha mudansa kompara ho tempu governu Indonezia,tuir dadus husi edukasaun Distritu Aileu hateten katak total eskola hahu husi Infatil to’o Universidade hamutuk 96,ne’eb’e fahe ba parte hanesan tuir mai ne’e eskola infantil iha 13,primária (67),pré sekundaria(10),sekundaria publiku (2),tekniku professional(1),Katolika(2) no universidade filia Kristal(1)
8. Grupo Juventude
Grupo Juventude ne'ebé mak buras hodi halibur juventude sira iha Distritu ne'e mak hanesan, Konsellu Juventude Distritu Aileu(KJDA),Sentru Juventude Foskaka,Uniaun Nasiónal Eskuteiros Timor Leste(UNE-TL),Grupo Juventude Katólik hanesan Foskapa,Akolitus,Korpo Eskuteiros Katóliku(CEC),Grupo Musika Angel Peace,Maharata,Raihusar,Asbalan,Triple A,no seluk tan),grupo ba desportu Atletiku,Slar,Tomid,São Paulo,Junais,Fomal,no seluk tan.

7. Ulun Bo'ot Distritu
1. Administrador Distritu                            : Martinho Siqueira Alves Matos
2. Adjuntu Administrador                           : Abel da.Conceição
3. Administardor Sub Distritu Aileu Vila    : Xisto de Jesus Amaral
4. Administardor Sub Distritu Liquedoe     : Domingos Quintão
5. Administardor Sub Distritu Remexio      : Carlos Alberto de Araújo
6. Administardoe Sub Distritu Laulara        : Abilio Alves





Profile Hakerek Nain:
Naran: Martinho Mendonça da.Costa                
Kna’ar : Hanesan Saff SEJD Dirasaun Komunikasaun Distritu Aileu no Voluntariu iha mós Iha Radio komunidade Rai Husar Aileu.FM 97.1 Mhz